Takana noin kuukausi somelomaa, vieläkö jatkuu?

Takana noin kuukausi somelomaa, vieläkö jatkuu?

Kehuskelin töissä, kuinka olen ollut vajaan kuukauden ajan somelomalla. Tai, some on vähän turhan laaja käsite, tarkemmin ottaen olen lomaillut Instasta, Facesta, Twitteristä ja Linkkarista.

Ihan absoluuttista taukoa en ole pitänyt, sillä olen pariin otteeseen käynyt Linkedinissä, eilen viimeksi, kun tulin mainituksi eräässä postauksessa. Tykkäsin, kommentoin ja poistuin paikalta vähin äänin.

Tilalle on tullut enemmän omaa aikaa ja oleilua. Äänikirjoja ja touhuilua, yleistä rentoutumista ja sohvalla makoilua. Palautumista töistä ja treeneistä. En koe huonoa omaatuntoa kuten silloin, kun selailen päättömästi somea. Fiilis on vähän kuin luopuisi tutun lehden tilauksesta. Ei se maailmaa mullista kun postiluukku ei enää totutusti kolahda, eikä muutoksen mukana tule jotakin elämää suurempaa oivallusta. Vähän enemmän tulee aikaa, jolle keksii kyllä hyvin nopeasti muuta käyttöä.

Mikä fiilis?

Kollega kysyi, miltä someloma on tuntunut. Kerroin että meneillään oleva tauko taitaa olla nyt kolmas tai neljäs, eli ihan ensimmäinen kerta ei ole kyseessä. Tästä voi päätellä, että loma tekee hyvää, en kai muuten pitäisi taukoa uudelleen ja uudelleen.

Olen aiemmissa kirjoituksissa avannut silloisia fiiliksiä. Lue täältä ekasta ja tokasta somelomasta, joista kirjoitin.

Joka kerta olen yllättynyt siitä, kuinka helppoa muutaman sovelluksen jättäminen on ollut, käytän siis sosiaalista mediaa pääsääntöisesti mobiilisti. Kun on poistanut appsit puhelimen etusivulta, ei niitä näe ja siten kaipaa. Kyllä some mielessä on silloin tällöin pyörinyt mutta on kadonnut yhtä nopeasti kun on ilmestynytkin.

Kuulumisia on ikävä. Kuulin äidiltä, että toisella paikkakunnalla asuva sisko oli tehnyt Lontoon matkan, josta juteltiin joulukuussa. Tämän olisin tiennyt Instan kautta, jos siellä olisin ollut. Veli on Thaimaassa ja tiedän, että Instassa olisi tästäkin reissusta ihania kuvia. Olen varma, että ne on Storyn puolella, joten en pääse niihin myöhemmin käsiksi. Näinä hetkinä somesta paljastuu myös parempi puoli.

Ja kyllä, voisin soitella enemmän mutta se onkin oma lukunsa kokonaan.

Fiilis on yleisesti korkeampi. Kaikenlaiset sosiaalisen vertailun tunteet (mäkin haluan Thaimaahan -tyyliset ajatukset) tai materialistiset halut (ihana laukku/auto/kesämökki, mäkin haluan), ovat jääneet kokonaan pois.

Nimittäin niin some vaikuttaa meidän mieleen. Se tuo eteen asioita, joita ei muuten osaisi ajatella verhoten ne sellaisiksi, että niitä alkaa haluta. Kuin personoitua mainontaa parhaimmillaan, vertaiselta vertaiselle. Vaikka tietää, ettei kaikkea voi tai kannata saada, tulee pahimmillaan paha mieli siitä, että miksi itsellä ei ole jotain, mitä jollakulla muulla on. Kuulostaa ihan päättömältä, tiedän.

Se on somekupla, illuusio. Mutta se on myös maailma, jossa oma elämä alkaa näyttää tosi pieneltä. Ja se on juurisyy siihen, miksi someloma tekee mielettömän hyvää. Luulen myös, että tämä someloma ei lopu vielä tähän.

Back to Top