Oisko sul heittää parii euroo?

Oisko sul heittää parii euroo?

Oltiin vappupäivänä lenkillä kun meitä etäältä lähestyi pari eka-tokaluokkalaista poikaa potkulautoineen. Näin heidän pysäyttävän selvästi heille tuntemattoman naisen ja kysyvän: “Oisko sul heittää parii euroo?”

Nainen ei reagoinut poikien pyyntöihin vaan jatkoi matkaansa vauhtia kiihdyttäen. Seurasimme tilanteen kehittymistä ja kiukustuneena totesin miehelleni, että tulisivatpa pojat meidän luokse niin läksyttäisin, onhan tosi epäkohteliasta pummata rahaa tuntemattomilta.

Kunnes aloin miettiä asiaa pitemmälle. Yritän aina pohtia asioita eri näkökulmilta enkä halua tyytyä vain todennäköisimpään tai vallitsevaan tilanteeseen. Haluan haastaa ajatteluani niin, että näen meneillään olevan tilanteen uudessa valossa. Mutta kuten sain huomata, joskus se on kovin vaikeaa.

Näkökulman vaihtamisen taito

Meillä ihmisillä on taipumus vetää johtopäätöksiä tiettyyn näkökulmaan ja vallitseviin olosuhteisiin perustuen. Näin tein minäkin. Oletin potkulautapoikien pyytävän rahaa karkkiin tai hauskoihin vappuhärpäkkeisiin. Jätskikin maistuisi lämpimänä päivänä ja Juissi taitaa olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Oli hyvin todennäköistä, että jotakin vastaavaa pojat olivat vailla.

Tai sitten eivät. Mitä jos tilanne olikin kurjin mahdollinen ja pojat pyysivät rahaa ruokaan? Olisivat parilla eurolla saaneet nakkipaketin pahimpaan vatsanmurinaan. Ehkä heidän äitinsä oli lähettänyt nälkäiset pojat matkoihinsa, hankkimaan ruokaa tai rahaa.

Toivoin edelleen, että pojat tulisivat meidän luokse, mutta nyt tyystin eri syystä. Koin huonoa omaatuntoa, joka paranisi vain sammuttamalla uteliaan mielen. Olisin halunnut jututtaa heitä ja saada selville asian todellisen luonteen. Ikäväkseni pojat kääntyivät risteyksestä vastakkaiseen suuntaan ja totuus jäi sillä kertaa selvittämättä.

Näkökulman vaihtamisen kyky on tärkeä taito, jotta voimme ymmärtää muita ihmisiä, heidän käyttäytymistään ja tekojen seurauksia. Jos vielä joskus tapaan nämä pojat uudelleen ja pääsen heidän kanssa puheyhteyteen voin selvittää, kumpi näkökulma piti paikkansa: oliko todennäköisin ja ensinnä mieleen juolahtanut vaihtoehto sittenkin totta vai kätkeytyisikö tarinaan todella surullinen kääntöpuoli?

Back to Top