Kun naapuruston valtasi hiljaisuus

Asutaan rauhallisella, vanhalla omakotitaloalueella, jossa lähes kaikki naapurit tietävät tai tuntevat toisensa. Ei välttämättä kovin syvällisesti mutta moikataan ja vaihdetaan muutama sananen kun tavataan. Yhtä naapuria ei ollut näkynyt hetkeen.

Elettiin muistaakseni alkutalvea kun lähellä olevan talon pihassa seisoi ambulanssi. Talossa asuu yksinäinen iäkäs herrasmies, joka tervehtii aina postilaatikolta lehteä hakiessaan. En ole koskaan sen enempää jutellut hänen kanssaan, sillä jotenkin minusta tuntuu, että hän on vetäytynyt omaan kuoreen. On tosi vaikea mennä lähelle jos kokee, että toinen kaipaa tilaa.

Lue lisää Poikien Äidit -blogistani.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.