Matkaopas tulevaisuuteen

Joku päivä sitten katsoin läpi vanhoja MBA-materiaaleja ja löysin tekemäni mielenkiintoisen tiivistelmän Elina Hiltusen teoksesta Matkaopas tulevaisuuteen. Teos käsittelee tulevaisuutta kolmelta näkökulmalta – ennakoimisen, innovaatioiden ja kommunikaation kautta. Ajattelin jakaa kirjoituksen myös teille rakkaat blogini lukijat. Vaikka teos on jo muutaman vuoden ikäinen (2012), on teemat edelleen ajankohtaisia. 

Tämä tiivistelmä ei muuten millään tavoin anna oikeutta alkuperäiselle teokselle, joten kannattaa ehdottomasti lukea kirja, mikäli aihe kiinnostaa. Toivottavasti tämä pieni maistiainen herättää mielenkiintosi tutustua aiheeseen lisää. 

Tulevaisuuden ennakointi, muutos, kaaos ja sattuma

Elämme suurta muutoksen aikaa ja ympäristömme muuttuu jatkuvasti. Sosiaalinen media on mullistanut maailmamme; tieto kulkee valon nopeudella. Muutos ja muuttumattomuus on pysyvää ja ennakoinnin haaste onkin siinä, että pyritään arvioimaan muutosnopeuksia, muutoksen suunnan vaihtumisia ja asioita, jotka eivät kulumallakaan muutu.

Muutosta tapahtuu jatkuvasti ja muutoksia on monia erilaisia. Osasta muutoksia ei koskaan tule mitään, osa muutoksista elää sykleissä, osa tapahtuu nopeasti ja osa todella hitaasti. Ennakoinnin kannalta haaste on tietää muutoksen suunta ja nopeus. Kaikista uusista asioista ei tule isoja trendejä vaikka lähtökohdat olisivatkin otolliset.

Kaaosteorian mukaan  kaikella on seuraussuhde. Esimerkiksi perhosen räpäyttäessään siipiään Brasiliassa, teorian mukaan se saattaa aiheuttaa tornadon kuukauden päästä Teksasissa. Tämän kaaosajattelun isänä pidetään tiedemies, säätieteilijä Edward  N. Lorenzia.

Kaaos ei tarkoita totaalista sekasortoa vaan viittaa ennemminkin dynaamisiin muuttuviin systeemeihin, joissa ei ole tai on vain hyvin vähän järjestystä, mutta joiden takana on kuitenkin lainalaisuus. Tällaisissa kaoottisissa systeemeissä pienikin muutos voi aikaansaada suuria muutoksia.

Sattuma on tulevaisuuden kannalta mielenkiintoinen käsite, koska sitä ei voida ennakoida. Sattumia tapahtuu tilaamatta ja näille on tapana laskea todennäköisyyksiä. Sattumakäsitteen toinen näkökulma on kohtalo. Kohtalonäkökulmasta katsottuna muutos on ennalta määrättyä. Sattuma ja kohtalo muutoksen ajureina liittyvät läheisesti myös ihmisten suurempiin näkemyksiin maailmankaikkeuden filosofiasta.

Tulevaisuuden ennustaminen on kiinnostanut ihmiskuntaa jo aikojen alusta lähtien. Etukäteen on kuitenkin mahdotonta tietää miten ennustus toteutuu ja näihin tuleekin aina suhtautua varauksella. Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, voimme kuitenkin omilla toimillamme aikaansaada muutoksia tulevaisuudessa. Tämän vuoksi ennakointi on arvokasta. Sen avulla voimme pohtia sitä, mitä tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuisi, jos tekisimme tai jättäisimme tekemättä jonkin asian.

Megatrendit ja trendit

Ennakoinnin keskeisiä käsitteitä ovat megatrendit, trendit, heikot signaalit ja villit kortit. Käsitteiden avaaminen lukijalle on tärkeää, jotta näkökulmasta tulee yhtenäinen. Megatrendit ovat laaja-alaisia muutoksia, jotka koostuvat eri trendeistä. Trendit itsessään puolestaan koostuvat erilaisista nousevista asioista, joita voidaan havainnoida heikkojen signaalien avulla. Villit kortit ovat nopeita ja laaja-alaisia muutoksia.

Muutoksista puhuttaessa on tärkeää huomioida, että kaikki asiat eivät muutu. Jotkut asiat pysyvät ennallaan ajan kulusta huolimatta ja näitä pysyvyyksiä kutsutaan toisella nimellä invariansseiksi.

Megatrendit ovat laajoja yhteiskunnallisia, taloudellisia, poliittisia ja teknologisia muutoksia, jotka muodostuvat hitaasti. Muodostuttuaan ne vaikuttavat pitkään, noin seitsemästä kymmeneen vuoteen tai pidempään. Megatrendejä voisi luonnehtia sellaisen luokan tapahtumiksi, että ”kaikki” tietävät, mistä puhutaan.

Ennakoinnin kannalta trendit ovat pitkäkestoisia yhteiskunnallisia suuntauksia, joiden oletetaan ehkä jatkuvan tulevaisuudessakin. Trendi ei ole yksittäinen tapahtuma vaan siihen tarvitaan useampia tapahtumia, jotta saadaan selville asioiden suunta. Trendi kertoo lähimenneisyydestä ja tässä hetkessä näkyvästä muutoksen suunnasta, joka voi jatkua samana tulevaisuudessakin.

Miten trendejä voi löytää?

Jos haluaa löytää tulevaisuuden trendejä, paras tapa on etsiä nykyhetken heikkoja signaaleja, jotka voivat kertoa tulevaisuuden muutoksista. Heikot signaalit ovat muutoksista kumpuavia merkkejä ja näitä keräilemällä ja yhdistämällä voidaan ennakoida tulevien trendien syntymistä.

Heikot signaalit voivat olla merkkejä nousevista muutoksista ja ne on helppo tunnistaa omasta ensireaktiosta. Jos se on ”yäk, voi ei, ei ikinä” tai jotain vastaavaa, kyseessä voi olla heikko signaali. Heikko signaali

  • on idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen tai yrityksen toimintaympäristöön
  • on uusi ja yllättävä signaalin vastaanottajan näkökulmasta
  • on joskus vaikea huomata ”kohinan” ja muiden signaalien keskeltä
  • on uhka tai mahdollisuus yritykselle
  • usein ihmiset, jotka tietävät asiasta, aliarvioivat sen
  • kypsyy ja muuttuu valtavirraksi vasta viiveajan jälkeen
  • edustaa mahdollisuutta oppia, kasvaa ja kehittyä

Mitä enemmän asia herättää ihmetystä tai sille naureskellaan, kyseessä on todennäköisesti heikko signaali. Eli juuri sellainen merkki tulevaisuudesta, joka voi kertoa isoistakin muutoksista.

Heikkojen signaalien kerääminen ja analysointi on tärkeää ottaa osaksi yrityksen strategiaprosessia. Kun organisaatiossa on kerättyheikkoja signaaleja, niitä voidaan yhdistellä trendiaihioiksi ja näiden pohjalta luoda tulevaisuuskuvia ja polkuja näihin tulevaisuuksiin eli skenaarioihin.

Villi kortti on tapahtuma, joka tapahtuu nopeasti ja jolla on laaja-alaiset vaikutukset, esimerkiksi WTC-iskut tai maanjäristys. Kansankielellä näitä voidaan kutsua myös katastrofeiksi. Villit kortit ovat monimutkaisia ja niiden yhteydet toisiin, esim. niitä seuraaviin tapahtumiin ovat epäselviä ja vaikeasti etukäteen määriteltävissä olevia.

Villeillä korteilla on myös merkittävät vaikutukset yhteiskuntaan. Villejä kortteja on sekä positiivisia että negatiivisia. Positiiviset villit kortit (esim. lottovoitto), ovat usein sellaisia, että ne eivät uhkaa meitä eikä niihin siis tarvitse varautua. Negatiiviset villit kortit ovat pahimmillaan niin tuhoavia, että niitä on parasta miettiä etukäteen.

Skenaariot

Koska tulevaisuutta ei pysty ennustamaan, on meidän tarpeen miettiä erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Näitä suunnitelmia kutsutaan skenaarioiksi. Ne eivät ole visioita tulevaisuudesta eivätkä ennusteita, vaan näkemyksiä siitä, mitä erilaiset tapahtumaketjut voisivat tulevaisuudessa tuoda mukanaan.

Skenaariot voidaan määritellä seuraavasti:

  • eivät ole ennusteita, koska tulevaisuutta ei ole mahdollista ennustaa varmuudella
  • esittävät vaihtoehtoisia kuvia tulevaisuudesta
  • miten tämän päivän päätökset vaikuttavat tulevaisuudessa
  • tarkoituksena ei ole kuvata tulevaisuuden maailmaa mahdollisimman tarkkaan vaan tuottaa parempia päätöksiä tulevaisuuden suhteen

Skenaarioiden perimmäinen tarkoitus on auttaa johtoa näkemään ympäristössä muhivia vaihtoehtoja ja avata silmiä uusille mahdollisuuksille. Skenaariot myös auttavat varautumaan erilaisiin ”riskitulevaisuuksiin”. Ihmisillä on myös taipumus käyttää skenaarioita henkilökohtaisessa elämässä, esimerkiksi ottamalla vakuutuksia ”kaiken varalta”.

Strategia

Strategia voidaan määritellä monella tapaa, esimerkiksi, että strategia on tiettyjä päätöksentekosääntöjen yhdistelmä, jolla ohjataan organisaation käyttäytymistä. Strategia on monimuotoinen ja oikein käytettynä tehokas työkalu yritykseen nykyisin kohdistuvien epäjatkuvuuksien hallitsemiseksi.

Strategiakeskusteluun liitetään usein myös visio ja missio. Missio määritellään sidosryhmien arvojen ja odotusten kanssa linjassa olevaksi tarkoitukseksi.  Eli miksi ja miten me organisaationa tai ihmisenä olemme olemassa. Visio puolestaan on kuva siitä, millainen on organisaation tai ihmisen mielestä paras mahdollinen tulevaisuus.

Kaplanin ja Nortonin mukaan strategiaprosessi käsittää neljä vaihetta, joissa vastataan seuraaviin kysymyksiin:

  1. Missä bisneksessä olemme ja miksi (missio, visio ja arvot)
  2. Mihin olemme menossa? (strategiset tavoitteet)
  3. Mitkä ovat avainsanat, joihin strategiamme tulee vastata? (strateginen analyysi)
  4. Miten pystymme parhaiten kilpailemaan? (strategian muodostaminen)

Strategiaprosessiin kuuluu olennaisesti erilaisten tulevaisuuksien pohtiminen, sillä strategian tarkoitus on auttaa meitä kulkemaan haluamaamme suuntaan tulevaisuudessa.

Strategian pitäisi olla uniikki ja erottuva, muttakäytännössä kaikki strategiat eivät välttämättä eroa toisistaan. Strateginen erottuminen on olennaista, jotta kilpailussa pärjäisi tulevaisuudessakin. On hyvä huomioida, että strategia ei ole staattinen vaan muuttuu itsestäänkin, sisäisten voimien ajamana. Tämän vuoksi on tärkeää, että strategia on joustava ja valmis mukautumaan tarpeen mukaan. Parhaimmillaan se on tiedostettua ja proaktiivista: tämä mahdollistaa sen, että yritys on itse muutoksen niskan päällä, ei sen uhri.

Tulevaisuuden innovointi

Tulevaisuuden edessä kannattaa olla nöyrä muttei nöyristelevä. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme kaikki muuttaa tulevaisuutta ja vaikuttaa sen kulkusuuntaan. Voimme esimerkiksi vaikuttaa lähipiirimme tulevaisuuteen ja ennen kaikkea omaan tulevaisuuteemme. Tulevaisuuden tekemisen keskeinen termi on innovaatio.I nnovaatio ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin idea tai luovuus.

Innovointia voi tehdä kuka tahansa. Se ei vaadi ympärilleen hulppeita puitteita, suuria toimistotiloja, pulloittain shampanjaa tai lautasittain kaviaaria. Innovaatiot syntyvätkin usein hyvin vaatimattomissa olosuhteissa. Varsinkin ympäristössä, jossa asiat tuntuvat menevän harvinaisen huonosti, ihmisillä on taipumus kehittää uusia asioita helpottamaan elämäänsä ja tekemään siitä mukavan.

Innovaatioiden suurin tappaja on ihmisten rajoittunut ajattelumalli. Usein uusiin asioihin suhtaudutaan varauksella ja ajatellaan, ettei ”se kuitenkaan toimi”. Toinen suuri tappaja on byrokratia, jonka taakse on helppo piiloutua. Myös kiireen ja resurssien vähyyteen viitataan usein innovaatioiden yhteydessä. Liika totisuuskin estää uusien innovaatioiden ja villien ideoiden syntymisen.

Miten innovoida?

Yhdistävä tekijä kaikkien menetelmien takana on hauskuus ja helppokäyttöisyys. Visuaalisuus ja luovuuden tukeminen ovat myös tärkeää. Tulevaisuusikkuna on innovaatio itsessään mutta myös mainio menetelmä innovaatiotoimintaan. Tulevaisuusikkunan alkuperäinen ajatus oli, että koko organisaation henkilöstö pystyisi lähettämään maailmalta bongailemiaan heikkojen signaalien kuvia Tulevaisuusikkunaan, jossa kuvat sitten pyörisivät erilaisissa organisaation tiloissa.

Tulevaisuusikkunalla on kaksi tärkeää tehtävää. Toisaalta se auttaa innovoinnissa, koska signaalit usein rikkovat ajattelumallejamme. Toisaalta se on myös hyvä keino osallistaa koko organisaatio tulevaisuuden katsomiseen, ja samalla se toimii organisaation oppimisen apuvälineenä.

Futuropoly on menetelmä, jossa osallistujat rakentavat erilaisia skenaarioita, pohtivat tulevaisuuden villejä kortteja ja heikkoja signaaleja, tulevaisuuden tuotekonsepteja, innovaatioita sekä asiakasryhmiä ja rakentavat tämän perusteella pelilaudan – Futuropolyn.

Kommunikointi

Tulevaisuuden viestimisessä mielenkiintoa saadaan heräteltyä esittämällä visiot kuvallisesti. Visuaalisuus konkretisoi hyvin tulevaisuusajattelun antamalla tartuntapintaa viestille. Tehokas viestintä vaatii myös paljon toistoja ja on tarpeeksi yksinkertaista ymmärryksen varmistamiseksi.

Tapausesimerkki: Finnair teki vuonna 2008 projektin siitä, mitä lentäminen voisi olla vuonna 2093. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten yritys voi parhaimmillaan hyödyntää ennakointia viestinnässä. Projektissa oli muutamia yhteistyökumppaneita, kuten lentokonevalmistaja Airbus, mutta budjetti pidettiin hyvin maltillisena.

Projektia työstettiin erilaisissa työkokouksissa, joiden tavoitteena oli konkretisoida yrityksen visiota. Visioiden lisäksi taitelija kuvitti tulevaisuuden lentokoneiden tyyppejä, jotka on kehitetty erilaisiin lentokokemuksiin ja tarkoituksiin.

Projektin mediapeitto kansainvälisessä lehdistössä oli laajaa ja Finnairin tulevaisuuden lentokoneiden kuvat komeilivat useiden lehtien sivuilla. Projekti myös voitti mm. kansainvälisen PR-ammattilaisten IPRA:n Golden World Awards -palkinnon, jota voisi verrata PR-alan Oscariin. Visualisoinnit tulevaisuuden lentokoneista otettiin käyttöön tehokkaasti myös markkinoinnissa.

Lähde: Hiltunen, E. Matkaopas tulevaisuuteen 2012. Helsinki: Talentum.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.