Kamala kun kaduttaa
KÀvi kaduttamaan kun viime tekstissÀ sanoin, ettÀ koiranpennut on joskus kamalia. Ei ne kyllÀ ole. Ne on ihania ja suloisia pieniÀ riiviöitÀ
Huh haipakkaa – koulu-uutisia, perheenlisĂ€ys ja pohjakosketus
Paljon on tapahtunut edellisten viikkojen aikana, niin paljon, ettei ole ollut aikaa ja energiaa kirjoitella tÀnne. Palataan huhtikuun alkuun Kirjoittelin aiemmin pieleen
Viime viikkojen vauvakupla
Pieni Raptor-chihuahua asettui taloksi muutama viikko sitten. Se on sulattanut kaikkien sydÀmet. 3
Pysy kotona
Kello soi seitsemÀltÀ aamulla. Tuntuu, kuin olisin vasta ummistanut silmÀni. Kellojen siirtely on yksi typerimmistÀ asioista mitÀ tiedÀn. Kapuan rappuset alakertaan, laitan
MitÀ jos en onnistu? HÀpeÀ estÀÀ kertomasta.
Joku saattaa tietÀÀ mun jonkinasteisesta fiksaatiosta opiskelun suhteen. Pari vuotta ennen koronaa kÀvÀisin puolen vuoden reissun JyvÀskylÀn yliopiston KTM-opinnoissa, kunnes huomasin, ettei
Pussillinen salmiakkia sovinnon eleeksi
YhteentörmĂ€yksiltĂ€ ja erilaisilta otteluilta ei voi vĂ€lttyĂ€ kun teini-ikĂ€ kolkuttelee. Poikanen hakee rajoja ja hiljalleen itsenĂ€istyy. Ăidin kanssa on turvallista kinata ja
Kipu pakotti pysÀhtymÀÀn
Ollut ikÀvÀ kirjoittamista. Jonkun aikaa koin, ettei ollut mitÀÀn sanottavaa. PÀÀ oli niin tÀynnÀ työtÀ ja muuta, ettei sinne jÀÀnyt tilaa uusille ajatuksille saati kaistaa niiden vÀhÀistenkÀÀn tulla kirjallisessa muodossa ulos. Sitten elÀmÀ puuttui peliin, niin kuin olemme saaneet huomata sen toisinaan tekevÀn. Sain viime
TÀydellisen tylsÀÀ, tavallista arkea
Katselin mÀnnÀviikolla telkkarista ohjelmaa, jossa todettiin erÀÀn julkisuuden henkilön elÀvÀn tÀydellisen tylsÀÀ ja tavallista arkea. Taisin löytÀÀ sielunkumppanin, sillÀ hyvÀÀ elÀmÀÀ ei voisi paremmin kuvata. TÀllÀ hetkellÀ harmaat pÀivÀt seuraavat toisiaan. Jonain aamuna saattaa maassa olla vÀhÀn lunta, joka on kadonnut viimeistÀÀn lounasaikaan. Odotan tosi
Taustaa edelliseen, miksi?
Tuli vahva tunne siitÀ, ettÀ pitÀisi avata edellistÀ postausta. Miksi kirjoitin asiasta nyt, vaikka pÀÀnÀyttÀmön tapahtumat sijoittuvat vuosien taakse? Kaksi vahvaa syytÀ. EnsinnÀkin alkoholismin (ja kyllÀ, puhun tietoisesti itse sairaudesta sairaiden ihmisten sijaan) jÀljet nÀkyvÀt omassa toiminnassani ja ajatuksissani edelleen. Tulen ikuisesti kantamaan mukana muistoja
Alkoholistin lÀheiset
Nyt on luvassa todella henkilökohtainen kirjoitus. Niin lÀheltÀ riipaiseva, ettÀ vÀhÀn jopa pelottaa. Toisaalta olen jo pitkÀÀn halunnut puhua aiheesta isommin ÀÀneen, ja tuoda nÀkyvÀksi sitÀ helvettiÀ, missÀ moni lapsi ja vanhempikin, elÀÀ. Olen elÀnyt koko ikÀni alkoholin ja sen tuomien haittojen varjossa. Kulkenut vieressÀ
Perjantaista perjantaihin
Niin ne pÀivÀt ja viikot vierii. SiitÀ kaiketi huomaa olevansa jo oikeesti aikuinen. Vaikka mieleltÀÀn ikuisesti 27. Se oli mun elÀmÀn ikimuistoisin
Yksin metsÀssÀ, ensirakkauteni luona
Olen viimeisen puolen vuoden aikana löytÀnyt ensirakkauteni uudelleen. Korona pakotti muuttumaan ja ajoi ihmiset juurilleen. Nukuin usein pienenÀ vaunuissa mummolan parvekkeella ja
VÀinön eka kontrollikÀynti
SiitÀ on nyt vajaa kolme viikkoa, kun VÀinöltÀ löytyi diabetes mellitus eli sokeritauti. Tuntuu, ettÀ tuosta olisi jo paljon enemmÀn aikaa, sillÀ
Miten saada antiaamuihminen aamulenkille?
En todellakaan ole aamuihminen. Ihailen kyllÀ suunnattomasti sellaisia tyyppejÀ, jotka herÀÀvÀt ennen kellonsoittoa, istuvat sÀngyn laidalla lempeÀsti itsensÀ herÀtellen, juovat rauhassa aamukahvinsa
Voihan diabetes mellitus
Olen muutaman viikon tuumaillut ettei VÀinö ole ihan kunnossa. VÀlillÀ on ollut pÀiviÀ, ettÀ on juonut tosi paljon ja yöllÀ pissinyt sisÀÀn.